Turvallisuusharjoitusten merkitys – miksi harjoitella jotain, mitä toivomme, ettei koskaan tapahdu?
Kuvittele, että olet kolmannessa kerroksessa, kun palohälytin alkaa soida. Savu leviää, hissi pysähtyy ja käytävä täyttyy ihmisistä. Mitä teet ensimmäisenä?
Puhumattakaan, jos olet liikuntarajoitteinen etkä pysty itse poistumaan. Ota hetki ja mieti, miltä tuntuu olla sidottu esimerkiksi pyörätuoliin, kun ulos olisi pakko päästä.
Entä jos olet itse vastuussa liikuntarajoitteisesta asiakkaasta palvelun tarjoajana – oletko varautunut toimimaan turvallisesti ja tehokkaasti?
Useimmat meistä ajattelevat, että “kyllä siinä tilanteessa sitten osataan toimia”. Todellisuudessa kriisitilanne paljastaa nopeasti, kuinka harvoin olemme oikeasti miettineet, miten rakennuksesta poistutaan silloin, kun kaikki ei mene suunnitelmien mukaan.
Turvallisuusharjoitukset eivät ole muodollisuus, viranomaisvaatimus tai kalenteriin merkitty pakollinen suoritus. Ne ovat ennen kaikkea toimintakyvyn harjoittelua poikkeustilanteessa – tilanteessa, jossa stressi, kiire ja epävarmuus vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen enemmän kuin mikään kirjallinen ohje.
Poistumisturvallisuus – “Perusvaatimus ja Painajainen”
”Kun sekunnit ratkaisevat, vain harjoiteltu toimintamalli vie sinut turvaan – ja antaa mahdollisuuden auttaa myös niitä, jotka eivät voi poistua omin voimin.”
Evakuointi ja turvallinen poistuminen ovat keskeinen osa ihmisen perusturvallisuutta. Kun hätätilanne syntyy – oli syynä tulipalo, tekninen vika tai jokin muu äkillinen vaaratilanne – rakennuksessa olevien on päästävä nopeasti turvaan tai heidät on voitava pelastaa hallitusti muilla keinoilla.
Pelkkä tieto siitä, missä uloskäynnit sijaitsevat, ei kuitenkaan takaa turvallista toimintaa. Jokaisen tulisi tuntea vähintään kaksi vaihtoehtoista poistumisreittiä sekä omassa kodissaan että työympäristössään, jotta toiminta ei pysähdy yhden reitin estyessä. Turvallisuusharjoitusten tärkein tarkoitus on muuntaa teoreettinen osaaminen käytännöksi ja vähentää henkistä kuormitusta, joka syntyy äkillisen kriisitilanteen aikana.
Ihmisen käyttäytyminen hätätilanteessa
Hätätilanteessa ihmisen käyttäytyminen voidaan tiivistää kolmeen tilaan: paniikinomaiseen, vaistomaiseen ja rationaaliseen. Turvallisuusharjoittelun perimmäinen tehtävä on siirtää toiminta kahdesta ensimmäisestä tilasta kohti kolmatta – hallittua ja tarkoituksenmukaista toimintaa.
Paniikinomainen reaktio: Akuutin stressin vallassa kyky tehdä harkittuja päätöksiä heikkenee. Toiminta voi lamaantua tai muuttua irralliseksi ja vaaralliseksi. Tyypillisiä esimerkkejä ovat arvoesineiden etsiminen, epäröinti tai poistumisreittien tukkiminen.
Vaistomainen reaktio: Luonnollinen “taistele tai pakene” -vaste saa henkilön liikkeelle, mutta ilman harjoittelua vaisto ohjaa usein seuraamaan suurinta joukkoa tai käyttämään vain tuttua reittiä – vaikka se olisi tukossa.
Rationaalinen toiminta: Laadukas ja toistuva harjoittelu siirtää toiminnan rationaaliseksi. Oikeat menettelytavat, kuten vaihtoehtoisten reittien tunnistaminen ja hätäilmoituksen tekeminen, muuttuvat automaattisiksi ja sujuviksi.
Evakuointiratkaisut ja poistumisvarautuminen – enemmän kuin kalustoa
Poistumisturvallisuus mielletään usein yksittäisiksi välineiksi: evakuointituoleiksi, pelastuslakanoiksi tai muuksi kalustoksi, joka hankitaan varastoon “varmuuden vuoksi”. Pelkkä kalusto ei kuitenkaan tee rakennuksesta eikä ihmisistä turvallisia. Ilman osaamista, harjoittelua ja selkeitä toimintamalleja välineet jäävät helposti käyttämättömiksi – tai pahimmillaan niitä käytetään väärin juuri silloin, kun toiminnan pitäisi olla nopeaa ja hallittua.
Juuri tästä syystä puhumme poistumisvarautumisesta. Se tarkoittaa kokonaisuutta, jossa yhdistyvät oikeanlainen kalusto, ennakoiva suunnittelu, henkilöstön valmennus ja toistuva harjoittelu. Poistumisvarautumisessa ei luoteta oletuksiin, vaan rakennetaan todellista toimintakykyä hätätilanteita varten.
Meidän palvelumme ei perustu tuotteiden myyntiin, vaan kokonaisuuteen, jossa kalusto on vain yksi osa toimivaa evakuointiturvallisuutta.
Lähestymme poistumisturvallisuutta kokonaisvaltaisesti. Ennen ratkaisuja tarkastelemme kohdetta, ihmisiä ja todellisia riskejä: ketkä tilassa toimivat, millaisia rajoitteita liikkumisessa on, miten rakennus käyttäytyy hätätilanteessa ja mitkä poistumisreitit ovat aidosti käytettävissä. Tämän pohjalta rakennetaan tarkoituksenmukainen varautuminen – ei oletusten, vaan todellisten tilanteiden mukaan.
Keskeinen osa palveluamme on valmennus ja harjoittelu. Opetamme, miten evakuointivälineitä käytetään turvallisesti, milloin niitä käytetään ja kuka vastaa mistäkin. Harjoituksissa yhdistyvät päätöksenteko, yhteistyö ja kaluston käyttö, jolloin rationaalinen toiminta ei jää teoriaksi vaan muuttuu rutiiniksi. Näin varmistetaan, että välineet eivät ole vain hankinta, vaan todellinen apu kriittisellä hetkellä.
Varautuminen ei ole yksittäinen toimenpide, vaan jatkuva prosessi. Siksi palvelumme tukee myös toimintamallien kehittämistä, vastuiden selkeyttämistä ja harjoittelun jaksottamista. Lopputuloksena syntyy toimintavarma kokonaisuus, jossa ihmiset tietävät mitä tehdä, uskaltavat toimia ja pystyvät auttamaan myös muita – ennen kuin pelastustoimi ehtii paikalle.
Me emme ole vain evakuointikaluston toimittaja. Olemme kumppani, joka auttaa siirtämään poistumisturvallisuuden paperilta käytäntöön.
“Turvallisuusharjoitus ei ole ajanhukkaa, vaan investointi ihmishenkiin. Seuraava harjoitus voi olla elämäsi tärkein.”
Evakuointiratkaisut ja poistumisvarautuminen – enemmän kuin kalustoa
Viime vuosina Suomessa on päivitetty valtakunnallisia evakuointiohjeita, joissa korostetaan ennakointia, vaihtoehtoisten poistumisreittien tuntemista ja liikuntarajoitteisten huomioimista. Pelastuslaitokset edellyttävät poistumisturvallisuusselvityksiä erityisesti hoitolaitoksissa ja palveluasumisessa, ja SPEK julkaisee käytännön oppaita poistumisreittien turvallisuudesta.
Viranomaiset painottavat, että pelkkä kerran vuodessa tehty harjoitus ei riitä – harjoitusten on oltava realistisia ja toistuvia.
Aleksei Kyrölä
Aleksei on toiminut aiemmin turvallisuusalan tehtävissä ja toimii nykyisin koulutustehtävissä. Hän on osa Resqsafe Finland Oy:n kouluttajatiimiä ja erikoistunut evakuointivälineistön asiantuntijaksi